Hidastaminen on vain laastari kiireen päälle: Näin vapaudut kiireen kierteestä!

Pidän yhteyttä useimpiin valmennettaviini vielä varsinaisen valmennusmatkan päättymisen jälkeenkin ja viime viikolla oli jälleen yksi tällainen kuulumistenvaihtotapaaminen valmennettavani kanssa, joka oli aikoinaan yrittänyt jo kaikkensa saadakseen elämää (ja itseään) rauhoitettua.

Usein lähdemme paikkaamaan kiireen tunnetta ikään kuin laastarilla​. Pelkkä neuvo hengitellä tai hidastaa harvoin tuo pitkäkestoista helpotusta kiireeseen. ​Voi olla, että jopa lisäämme vauhtia, vaikka se​kään ei oikeasti ratkaise syvempää ongelmaa, vaan toimii laastarina.

Kiire tuntuu hetkellisesti tuovan hallinnan tunnetta, mutta ​y​ksi ratkaiseva kysymys, joka sun kannattaa itseltäsi kysyä, mikäli koet kipittäväsi liian usein kiireen kierteen oravanpyörässä on: Mikä saa minut tietämään kiirehtimään?

Monet strategiat, kuten kiirehtiminen, ovat opittuja jo varhaisessa lapsuudessa (0–3-vuotiaana). Pienenä lapsena aivomme etsivät koko ajan merkityksiä ympäristöstämme ja luomme niiden pohjalta kokemuksia, uskomuksia ja strategioita, joiden avulla selviämme maailmassa. Kiire saattaa olla tapa, joka on aiemmin suojellut meitä tai auttanut meitä saamaan huomiota ja täyttämään tarpeitamme.

Haluan jakaa teille luvalla asiakkaani (nimi muutettu) tarinan:

Mira, 51-vuotias liiketoimintajohtaja, tuli valmennukseeni, koska hän tunsi itsensä jatkuvasti kiireiseksi. Hän huomasi, että vaikka hän ei ollut enää nuori äiti, joka juoksi paikasta toiseen, hänellä oli silti vahva sisäinen kiireen tunne, joka ei hellittänyt. Kiireen tunne vaikutti hänen arkeensa ja se alkoi heijastua myös hänen hyvinvointiinsa; hän oli jatkuvasti väsynyt, stressaantunut eikä pystynyt nauttimaan elämän pienistä hetkistä.

Lähdimme liikkeelle tutkimalla Miran sisäisiä uskomuksia ja niitä varhaisia kokemuksia, jotka olivat muovanneet hänen strategiaansa kiireestä. Mira oli alle 3-vuotias, kun hän huomasi, että jos hän teki asiat nopeasti, kuten siivosi lelut tai pukeutui itse, hän sai huomiota ja kiitosta vanhemmiltaan. Hänen äitinsä oli kiireinen ja usein väsynyt, mutta kun Mira teki asioita nopeasti ja tehokkaasti, äiti näytti olevan iloinen ja antoi kehuja. Tällöin Mira yhdisti nopean toiminnan ja kiireen siihen, että hän sai huomiota ja rakkautta. Hän vei kiireisen äidin kivun pois toimimalla itse tehokkaasti.

Mira oppi myös, että jos hän toimi nopeasti ja ei jäänyt hidastelemaan, hän sai aikuisilta huomiota, mikä oli hänelle tärkeää. Kiireestä tuli hänelle tapa varmistaa, että hänellä oli paikkansa ja hän sai rakkautta ja hyväksyntää. Kiireen tunne toi turvaa ja varmuutta, vaikka se olikin vain hetkellistä.

Ajan myötä tämä strategia juurtui niin syvälle, että vielä aikuisenakin Mira huomasi automaattisesti kiirehtivänsä aina, kun hän kohtasi tilanteen, jossa hän pelkäsi jäävänsä huomiotta tai että häneen petytään. Pelkäsi, ettei hän muuten saanut kannustusta ja kiitosta esihenkilöltään.

Työskentelimme yhdessä tutkien, mikä todella laukaisee Miran kiireen tunteen. Huomasimme, että tiettyjen triggerien, kuten aikarajoitteiden tai muiden ihmisten odotusten kohdalla, että hän automaattisesti lisäsi vauhtia, vaikkei se ollut enää tarpeellista.

Autoin Miraa tiedostamaan nämä hetkelliset triggerit ja opettelimme uudenlaista reagointitapaa. Käytimme myös paljon kehollisia tekniikoita, kuten hengitysharjoituksia, tunteiden purkamista kehosta ja kehon rentoutusta, joiden avulla hän pystyi hidastamaan ja päästämään irti kiireen tunteesta. Mutta myös kiireettömyyden tunteen ankkuroimista kehoon niin, että hermosto ja ne meitä kovasti suojelevat liskoaivot saivat tunteen siitä, että kiireettömyys on turvallista.

Tämä on osa integratiivista Health Coaching -metodia, jossa tavoitteena on luoda positiivisia tunteita ja ohjata asiakas siihen suuntaan, jossa hän näkee käyttäytyvänsä eri tavoin (haluamallaan tavalla) ilman sisäistä konfliktia.

Yksi ensimmäisistä askeleistamme oli luoda vaihtoehtoja, sillä yhden vaihtoehdon valitseminen ei vielä ole oikea vaihtoehto. Se ei luo riittävästi mahdollisuuksia valita. Kun Mira oppi rentoutumaan ja luomaan positiivisia tunteita, hän huomasi, että hänellä oli enemmän vaihtoehtoja reagoida tilanteisiin. Hänen ei enää tarvinnut turvautua vanhaan selviytymisstrategiaan kiireen avulla.

Autoin Miran luomaan itselleen uudenlaisia käyttäytymismalleja tilanteisiin, joissa hän aikaisemmin kiirehti. Mira oppi luomaan itselleen kuvan rauhallisesta ja keskittyneestä itsestään tilanteessa, jossa aiemmin kiirehti. Hän huomasi, että kun hän alkoi tiedostaa ja haastaa vanhan strategiansa, hän pystyi valitsemaan rauhallisemman tavan toimia. Kiireen tunne ei enää ollut niin vahva eikä sitä tarvittu jatkuvassa elämässä.

Puolen vuoden valmennusprosessin aikana Mira alkoi kokea enemmän hallinnan ja rauhan tunteita, ja näiden myötä hän huomasi positiivisten tunteiden kasvavan. Kehollinen rentoutus, tunteiden purku kehosta ja mielen rauhoittaminen alkoivat tuoda tullessaan sisäistä tyytyväisyyttä ja iloa. Mira huomasi, että pienistä hetkistä, kuten hengitysharjoitusten tekemisestä tai kiireen hetkellä pysähtymisestä, tuli nautinnollisia ja palkitsevia.

Tämä tuki häntä pääsemään irti vanhasta, tutusta mutta raskaasta strategiasta – kiireen kierteestä – ja valitsemaan sen sijaan iloa ja rauhaa.

Mira alkoi nauttia enemmän hetkistä, hidastaa tahtia ja ottaa aikaa itselleen. Hän huomasi, että vaikka ei kiirehtinyt, asiat etenivät silti ja hän sai kannustusta tekemästään työstä. Hänen jaksamisensa parani ja hän sai takaisin yhteyden siihen, mitä hän todella halusi elämässään. Kun vanhan strategian tilalle astuivat positiiviset tunteet ja nautinto, hän sai itselleen uudenlaisen yhteyden itseensä, puolisoonsa ja hyvinvointiinsa.

Miran matka kiireen kierteestä vapautumiseen on prosessi, joka jatkuu loppuelämän, mutta hän on jo nyt huomannut, miten paljon helpommaksi elämä on käynyt, kun hän ei ole enää jatkuvasti sisäisen kiireen kierteessä. Hän on löytänyt itselleen uuden tavan valita, miten toimia, ja se on tuonut hänen elämäänsä paljon enemmän iloa, tasapainoa ja hyvinvointia.

**********

Kaikki valitsemamme strategiat, myös kiire, palvelevat meitä jollain tasolla. Kiire voi olla keino suojautua pelolta, epäonnistumiselta tai epävarmuudelta. Se on kehittynyt strategiana, joka antaa meille hetkellisen tunteen siitä, että saamme asioita aikaan.

Mutta entä jos voisimme valita toisin?

Aistiärsykkeistä kumpuavat tunteet ohjaavat aina toimintaamme, mutta meillä on valta valita, miten reagoimme niihin. Voimme muuttaa tunneyhteyksiä ja sitä kautta toimintaamme hyvinvointiamme tukevaksi. Valitsemme aina helpomman ja nautinnollisemman tavan. Joskus se voi olla tuttu ja turvallinen selviytymisstrategia nimeltään kiire, sillä sen muuttaminen ei tunnu helpolta, eikä ajatus epäonnistumisesta tai mikä ikinä strategian takana onkaan, tunnu mielekkäältä.

Kun tunnistamme, mikä todella ohjaa toimintaamme, voimme alkaa valita strategioita, jotka palvelevat meitä ja hyvinvointiamme pitkällä aikavälillä.

Toistan vielä loppuun kysymyksen, joka voi olla avain kiireettömyyteen: Mikä saa sinut tietämään kiirehtimään? Mikä saa sinut tuntemaan, että sinun tulee kiirehtiä/suorittaa?

*******************************

Mikäli kaipaat apua kokonaisvaltaisen kiireen kierteestä vapautumiseen, niin tutustuthan palveluihini täällä. Voit myös laittaa sähköpostia maria@marianurmi.com varataksesi ajan maksuttomaan strategiasessioon, jonka avulla saat selkeyttä siihen, mikä pitää sinut kiireen kierteessä ja session jälkeen tiedät, mikä on ensimmäinen voimallinen askel tästä vapatumiseen!