Olen kirjoittanut lifestyleblogia vuodesta 2009 ja pari vuotta sitten lanseerasin tuolla blogissani Hyvinvoinnin vuosikello -postaussarjan, jossa joka kuussa valitsin jonkin hyvinvointiin liittyvän teeman ja kirjoitin siitä.
Koska tuo postaussarja sai niin hyvän vastaanoton, ajattelin kokeilla vastaavaa myös täällä kotisivuillani. Sillä, loppuviimein, hyvinvoinnin parissahan täällä ollaan.
Tammikuun aiheena on sinä itse. Minä itse. Ja se, kuinka vaikeaa on ollut välillä rakastaa itseään.
Pystytkö rehellisesti käsi sydämen päällä sanomaan, että rakastat itseäsi? Jos kyllä, niin asiat ovat erittäin hyvin. Jo et, niin ei hätää. Itseään voi oppia rakastamaan. Been there, done that. Mä olen sitä mieltä, että hyvinvoinnin pilarina on juurikin se, että rakastaa itseään. Tai jos rakastaminen on liian voimakas sana, niin aloitetaan tykkäämisestä.
Sitä myötä arvostaa itsensä niin korkealle, että tekee kaikkensa, jotta itsellä olisi hyvä olla. Haluaa pitää huolta itsestään keinolla, millä hyvänsä. Vanha sanontahan kuuluu, että vain rakastamalla itseään voi rakastaa muita. Itse olen kokenut, että siitä hetkestä kun rakastuin itseeni, olen saanut ammentaa paljon enemmän rakkautta myös muille. Rakkaus kumuloituu, mitä enemmän sitä vaalii. Myös itsensä rakastaminen.
Mulla oli vaihe, että rakastin muita enemmän kuin itseäni. Laitoin itseni likoon sen uhalla, että en voinut hyvin. Kunnes tajusin, että vaikka olen kahden pienen lapsen äiti, ei mun prioriteettina ole nuo kaksi pientä, vaan se, että rakastan itseäni, jotta voin täysillä antaa rakkautta heille, jotka sitä tarvitsevat. Samaan aikaan valvoin myös öitä työasioita stressaten. Kunnes heräsin erään erittäin kipuisen migreenipäivän jälkeen siihen, että asiat eivät voi jatkua näin. Olin menettänyt yhden kokonaisen päivän mun elämästäni sen takia, että olin valvonut yöllä ostoreskontraa stressaten, mikä oli saanut migreenin tulemaan päälle kovempana kuin aiemmin. En päässyt koko päivänä ylös sängystä, muuta kuin vessan pönttöä halaamaan.
Tuosta lähtien olen tehnyt töitä itseni kanssa. Alkanut kohtelemaan itseäni niin kuin kohtelen ihmisiä ympärilläni. Tutustunut itseeni ja vuosien myötä tullut itse itseni parhaaksi kaveriksi. Aloittanut ihan sieltä teiniajoista. Hammasrautaisen, silmälasipäisen ja finninaamaisen itseni hyväksymisestä. Jos jotain haluaisin tuolle teini-Marialle sanoa, niin sen, että sä olet aivan ihana noin. Sun sydän on kultaa ja ne ulkoiset jutut ovat sivuseikkoja. Mutta näin jälkikäteen ajateltuna tuo vaihe elämästä on ollut sellainen, joka on ollut pakko elää. Vasta iän myötä ja kokemuksen kautta olen päässyt tähän pisteeseen, jossa olen. Jossa olen sinut itseni kanssa.
Itsensä rakastamisen hyödyt
En ole törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa olisi todettu itsensä rakastamisen olevan haitallista. Maalaisjärjellä ajatellen tosin silloin, kun itsensä rakastaminen ajaa liikaan itsekkyyteen (kun ihmisestä tulee itserakas) ja toisten hyvinvoinnin vähättelemiseen, se kääntyy itse itseään vastaan. Silloin itsensä rakastaminen ei ole enää tervettä, vaan haitallista.
Kirjat ja netti on pullollaan tutkimuksia siitä, miten itsensä rakastaminen vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun ja tekee sinut onnellisemmaksi. Itse voin oman kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että näin on. Itsensä rakastamisen hyödyistä nostaisin esiin viisi itselleni tärkeintä:
♥ Itsensä hyväksyminen tekee sinut onnellisemmaksi. ♥ Itsensä rakastaminen auttaa sinua saavuttamaan hyvinvoinnin päämääräsi. ♥ Itsemyötätunto voi auttaa torjumaan mielen sairauksia. ♥ Itsensä rakastaminen ja itsemyötätunto vähentää stressiä ja sitä kautta auttaa meitä olemaan aikaansaavempia. ♥ Itsensä rakastamisen kautta opimme tuntemaan omat vahvuutemme ja heikkoutemme ja täten elämään mieluisampaa elämää.
Kukaan ei ole täydellinen, on tärkeää muistaa tämä. Mutta miten voin olla paras versio itsestäni? Se selviää vain tutustumalla itseensä ja oppimalla tunnistamaan ne vahvuudet ja heikkoudet, jotka vaikuttavat jokaiseen toimintaamme ja ajattelutapaamme. Kaikilla meillä on ne heikot puolet, mutta kun ne tunnistaa, on niitä helpompi työstää. Mikäli tarvetta on. En näkisi, että kaikki heikkoudet ovat huonoja heikkouksia, vaan sellaisia että niitä vahvistamalla voimme saada elämäämme vielä syvempää sisältöä.
Haluaisin nostaa vielä muutaman konkreettisen esimerkin, miten minä olen hyötynyt siitä, että itsetuntoni eli kykyni rakastaa itseäni juuri tällaisena kuin olen on auttanut minua:
♥ olen oppinut mikä minulle on hyväksi ja tiedän, että esimerkiksi riittävä yöuni, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta ovat mulle hyväksi. Saan niistä mielihyvää ja energiaa. ♥ itseni rakastamisen kautta olen oppinut antamaan anteeksi itselleni; en todellakaan elä 24/7 sellaista elämää, jonka tietäisin olevan minulle täysin hyväksi. Vaan hyväksyn sen, että välillä unet jäävät vähiin ja juoksulenkki kiireessä tekemättä. En soimaa itseäni tekemättä jättämistäni asioista, vaan pyrin katsomaan eteenpäin ja tarvittaessa tekemään korjausliikkeitä. Lempeästi. ♥ kun hyväksyn itseni tällaisena kuin olen, on minun helpompi myös hyväksyä muut ihmiset sellaisina kuin he ovat. Tuntuu, että itseni kanssa sinut tulemisen jälkeen suvaitsevaisuuteni on kasvanut. ♥ koska tunnen itseni kuin omat taskuni niin tiedän voimavarani. Tiedän myös sen, että tarvitsen aika ajoin pienen stressipiikin aiheuttaman draivin saadakseni asioita eteenpäin. Olen oppinut hallitsemaan kaaosta ja stressiä. Annan sen välillä tulla, enkä yritä tietoisesti pyristellä stressistä irti ennen kuin olen saanut stressin tuomat hyödyt maksimoitua. Sitten on aika pistää peli poikki (yleensä meditaatiolla ja tietoisella läsnäololla) ja heittää heipat stressin aiheuttajalle. ♥ koska tunnen itseni, tiedän selviäväni mistä vain. Resilienssini eli muutosketteryys tai psyykkinen palautumiskykyni on tänä päivänä huippuluokkaa. Tunnen omat voimavarani, mikä taas nostaa itseluottamustani. Tunne, että olen oman itseni (ajatusteni ja sitä myötä toimintani) ohjauspuikoissa on eräs vapauttavimmista tunteista. Silloin pystyn luovimaan karikoistakin niin, että katse on koko ajan eteenpäin. Tarvittaessa pysähtymään hetkeksi ja ottamaan oppia myös vaikeina aikoina epämukavista asioista. ♥ itseni hyväksymisen kautta olen oppinut, että vain olemalla oma aito itseni myös muiden seurassa antaa mulle ihmissuhteissa eniten. Silläkin uhalla, että joku ei minua tällaisena hyväksy. Siinä tapauksessa tiedän, että kyseinen ihmissuhde ei ole minua varten. Tiedän, että enää en olisi valmis muuttumaan ulkopuolisen paineen takia. Halu muuttua pitää tulla minusta itsestäni. ♥ aiemmin en osannut olla yksin. Sillain rauhassa yksin. Nyt kun olen oppinut tuntemaan (ja hei jopa rakastamaan!) itseni, niin viihdyn omassa seurassani. Yksinolo ei ole mulle ongelma, vaan päinvastoin. Tarvitsen omaa aikaa itseni kanssa joka päivä. Pienikin hetki riittää.
Miten puhut ystävillesi? Puhutko yhtä kauniisti itsellesi? Kun ystäväsi epäonnistuu, niin eikös olekin ihanaa rohkaista häntä ja saada hänet voimaan paremmin? Mikset tekisi itsellesi sitä samaa? Itsemyötätunto on avain itsensä rakastamisen taustalla. Sen kun ymmärtää, loppu on kuin tanssia. Tai ainakin helpompaa. Olen sanonut tämän ennenkin, mutta asiaa ei voi korostaa liikaa: Itse kahden teini-ikäisen tytön äitinä koen, että on meidän kaikkien etu, että rakastan itseäni. Se, miten puhun itsestäni lasten kuullen, määrittää sen, miten meidän lapset puhuvat itsestään. Kuulevatko he äidin manaavan peilin edessä kilojaan tai iän myötä maanvetovoiman veltostuttamaan ihoa? Vai kuulevatko he äidin huikkaavan peilin ohi kävellessään ”Hei hottis sielä peilissä.” ja kikattavan mennessään kuin pikkutyttö konsanaan? ♥
RAKKAUDEN TÄYTTÄMÄÄ VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,
Maria
PS. Maanantain uutiskirjeessä jaan muutamia itsensä rakastamisen harjoituksia. Mikäli et ole vielä sähköpostilistallani, niin pääset siihen liittymään kotisivujen etusivulta.
Lisälukemista aiheesta:
Fredrickson: Love 2.0 Arylon: Madly in Love with Me Lyubomirsky: The How of Happiness Neff: Itsemyötätunto Self acceptance leads to happiness 4 ways to boost your self-compassion The Secret To Happiness Is Giving Yourself Permission To Feel Crummy Rosenbergin itsetuntotesti
Comments